Tämä julkaisu on tiettävästi ensimmäinen, joka keskittyy kuvaamaan metson soidinta äänitteinä. Uusien tallennusmenetelmien ansiosta on onnistuttu tallentamaan uutta, ainutlaatuista äänimateriaalia. Näitä ovat esimerkiksi raita 2: matala uriseva ääni koirasmetson hioessa, raidat 1 ja 12: usean naarasmetson eli koppelon ryhmäpotretti (kutsuääni), raidat 4, 10 ja 15: metsojen matalia ja voimakkaita siipiääniä soitimella (mahdollisia kutsuääniä), raita 11: usean koirasmetson yhtäaikaista nakuttelua ja hiontaa sekä raita 6: usean koirasmetson iltahämärässä kuuluvaa röhkintää (uhkailuääni). Levy sisältää lisäksi useita tunnelmallisia äänimaisemia, jotka antavat sille erämaan luonnetta. Näitä ovat mm. raidat, joissa kuullaan pöllöjen ääniä. Tallenteen anivarhaisina aamuhämärän hetkinä, kevätaamun raikkautta henkivissä äänimaisemissa, kuullaan monipuolinen otos taiga-havumetsän lintulajeja mm. kaksi tikkalajia ja kaksi pöllölajia..
Metso on taiga-havumetsän kanalinnuista suurikokoisin. Metson salaperäinen ryhmäsoidin on havumetsän eksoottisimpia luonnonnäytelmiä. Metso on syrjäisten ja rauhallisten havumetsien laji, joka karttaa ihmisen aikaansaamia ympäristöjä. Metson soidin on äärimmäisen herkkä, eikä salli minkäänlaisia häiriötekijöitä. Tästä johtuen lintu valitsee soidinalueensa syrjäisestä ja häiriöttömästä soidinareenan vaatimukset täyttävästä havumetsän kolkasta. Nämä seikat huomioon ottaen metson soitimen äänittäminen on vaatinut erityisratkaisuja. Ensisijaisena lähtökohtana on ollut, ettei lintuja häiritä äänityshetkellä. Paras lopputulos on saatu kätkemällä äänityslaite soidinareenalle. Linnut saapuvat soitimelle illalla ja lähtevät aamulla, näin ollen iltapäivällä soidinpaikalle viety tallennin ei ole häirinnyt metsojen soidinta. Menetelmän ansiosta on saatu äänitallenteita, joita tältä lintulajilta ei ole aiemmin äänitetty.
Haluan kiittää henkilöitä, jotka ovat saattaneet tietooni metsojen soidinpaikkoja sekä niitä avustajia ja ammattilaisia, jotka ovat auttaneet tämän levyn toteutuksessa. Erityinen kiitos Maarit-vaimolleni tuesta, sekä tärkeistä palautteista ja huomioista tämän hankkeen aikana.
Kuopiossa 8. heinäkuuta 2012
Lauri Hallikainen
Äänittäjä / tuottaja
Raitojen kuvaukset ja taustalajit
01 KOPPELOT JA HERÄÄVÄ ERÄMAA 27.4.2011 klo 4.00, Pohjois-Savo 7’43".
Kevätyön hiipiessä kohti aamun sarastusta, tyynen havumetsän kätköistä voi kuulua pöllöjen ääniä. Yöpimeän vaihtuessa hämärän hetkiksi punarinta aloittaa kuusikon liepeiltä helkkyvän laulunsa. Kauempana seisovan männyn oksalta kulorastas virittää kohta kuulaan, soinnikkaan laulunsa. Aamutuulen hiljaa heräillessä kurkien huudot kiirivät kevätaamussa. Juuri muuttomatkaltaan saapuneet kurjet ovat löytäneet pesimäpiirinsä läheisen metsälammen laitamilta. Huhtikuun viimeisinä päivinä muuttolintujen saapuessa myös koppelot ovat liikkeellä. Ne lentävät yksin tai pienissä parvissa etsien alueita, joissa koirasmetsot pitävät soidintaan. Äänitteellä kuullaan harvinaislaatuinen äänimaisema, jossa on äänessä kaksi pöllölajia, useita koppeloita sekä koirasmetsoja ja lisäksi havumetsälle tyypillisiä lintulajeja. Punarinta, laulurastas, teeri, laulujoutsen, helmipöllö, kulorastas, varpuspöllö, harmaalokki.
02 SOITIMEN JOHTAJAKUKKO 29.4.2010 klo 3.40, Pohjois-Savo 4’02".
Vanhojen mäntyjen ja kuusien takaa sädehtien nouseva aurinko iskee valokiiloja sammaleiselle metsänpohjalle. Aamuhämärän väistyessä metsokoiraiden soidin on täydessä käynnissä. Kiiltavän mustana, valkotäpläinen pyrstö ja kaula ylös ojennettuna sekä silmäkulma punaisena johtajakukko pitää silmällä soitimen keskustaa. Se laulaa nakuttaen, urahdellen ja hioen samalla tepastellen ympäriinsä ajaen kilpailevat homenokat loitommalle. Tallenteella, linnun päästäessä hiovaa ääntä, kuullaan hyvin matala urina, joka kuuluu lähes tarkalleen yhtä pitkään kuin hiontakin. Linnun päästäessä tätä äänityyppiä, se pitää silmiään kiinni. (Homenokalla tarkoitetaan vanhaa koirasmetsoa). Laulurastas, teeri.
03 KULORASTAS LAULAA JA METSO SOI 26.4.2011 klo 3.20, Pohjois-Savo 5’59".
Raikas nouseva kevätaamu avarassa mäntymetsässä. Männyn juurelle sulaneessa pälvessä taipunut kanervan varpu kannattelee kimaltelevaa, jäistä vesipisaraa. Iltayön hämärässä metsien kätköistä soitimelle saapunut koirasmetso on aamun tullen alkanut soida. Korkealla mäntyjen oksistossa laulava kulorastas ilmaisee pesimäympäristönsä kauas kuuluvina, soinnukkaina säkeinä. Punarinta, teeri, laulurastas, räkättirastas.
04 LEHTOKURPPA JA NUJAKOIVAT METSOT 26.4.2010 klo 3.50, Pohjois-Savo 6’01".
Aamuhämärän hetki metsäaukion laitamassa. Ilmassa kevätyön kostea raikkaus lumien sulaessa. Järeiden mäntyjen ja kuusien joukossa erottuu yksinäinen haapa, joka kurottaa lehdettömät oksansa vaalenevaa aamutaivasta vasten. Puiden latvojen tuntumassa soidinlennossa pitkänokkaisena ja pyylevänä etenevä lehtokurppa päästää tasaisin väliajoin omintakeisen "laulunsa" tummaan hämärään. Samaan aikaan metsäaukion laidassa mustat ukkometsot taistelevat soitimen johtajuudesta. Soitimen reunalla matalalla äänellä kotkottavat koppelot odottavat johtajakukon huomiota. Laulurastas, teeri, punarinta, punakylkirastas, räkättirastas, taivaanvuohi.
05 HELMIPÖLLÖT JA METSON HANKISOIDIN 26.4.2011 klo 2.20, Pohjois-Savo 5’04".
Riippuen kevään etenemisestä huhtikuun lopulla metsojen elinympäristö on vielä suurelta osin hankien peitossa. Siellä täällä etelänpuoleisilla rinteillä puiden tyvillä on laajoja pälviä. Lämpimän kevätpäivän aikana sulava lumi on muuttunut sohjoksi, jonka yöpakkanen on kovettanut hankikannoksi. Jo maaliskuusta alkaen tienoon metsokukot ovat käyneet soimassa syrjäisessä ja rauhallisessa metsien kätkemässä soidinpaikassa. Täällä voi havaita ukkometson jättämät jäljet hangella, kun se laulaessaan on vetänyt siipeä ja tepastellut ympäriinsä. Äänitteellä iltahämärässä soitimelle saapunut ukkometso on viettänyt sydänyön tunnit korkealla männyn oksalla torkkuen ja aamuyön koittaessa aloittanut omaperäisen laulunsa. Havumetsässä soidinalueen laidalla pesivät helmipöllöt päästävät laulunsa kuulaaseen kevätyöhön. Punakylkirastas, kaulushaikara, telkkä, punarinta, laulurastas.
06 ILTAHÄMÄRÄSSÄ RÖHKIVÄT HOMENOKAT 29.4.2010 klo 21.24, Pohjois-Savo 6’11".
Iltatuulen mentyä mailleen tyyni rauha on laskeutunut havumetsään. Iltahämärässä eripuolilta metsäistä maisemaa saapuneet ukkometsot ovat laskeutuneet puiden oksille yön tuloa odottamaan. Korkealla petäjien vahvoilla oksilla mustat, suuret linnut siirtyilevät ja hakevat sopivaa yöpymisoksaa. Ennen kuin iltayön hämärä vaihtuu tähtien ja kuunsirpin valaisemaksi yöksi, metsokukot päästelevät röhkiviä uhkailuääniä kuin varoitellen tulevan aamun soidinkoitoksesta. Yön hiljaisuuden laskeutuessa metsän ylle linnut yksi toisensa perään taivuttavat kaulansa sivulle ja laittavat päänsä siiven alle asettuen yöpuulle levollisesti torkkumaan. Laulurastas, punarinta, sepelkyyhky, laulujoutsen.
07 METSÄVIKLO JA KÄPYTIKKA METSOJEN MAILLA 30.4.2012 klo 3.50, Pohjois-Savo 6’27".
Pohjoisen taiga-havumetsässä pesivistä linnuista muun muassa metsävikloa ja käpytikkaa tavataan metson naapurina. Näiden lajien lisäksi metsojen soidinpiirillä tavataan myös lintuja, jotka pesivät paksusammalisien rämeiden vaiheilla tai hämärien kuusikkokorpien kätköissä. Tallenteella kuullaan äänimaisema pieneltä metsäaukiolta, joka laskeutuu sammaleiseksi korpinotkelmaksi. Peippo, punarinta, teeri, urpiainen, taivaanvuohi, laulurastas, kurki, laulujoutsen, räkättirastas, punatulkku.
08 KÄVELEVÄT HOMENOKAT 29.4.2010 klo 3.40, Pohjois-Savo 2’57".
Valoisa kanervaa kasvava mäntykangas laskeutuu loivasti suopursun ja rahkasammaleen kirjomaksi käkkyrämäntyrämeeksi. Siellä täällä rämeen laidassa kohoaa mustikan valtaamia suuria sammalmättäitä. Täällä syrjäisessä havumetsän kolkassa on laaja, usean hehtaarin kokoinen metsojen soidinalue. Maaliskuusta alkaen ovat koirasmetsot käyneet soimassa alueella. Kevään edistyessä huhtikuun lopulla on lintujen turnajainen saavuttamassa huippunsa. Tällöin soitimen keskus on määrittynyt rämeen reunaan, mättäiden liepeille. Täällä vanhat homenokat kiertelevät laulaen toisiaan ja odottaen koppeloiden saapumista. Punarinta, laulurastas.
09 LAULURASTAS METSOJEN MAILLA 30.4.2010 klo 4.15, Pohjois-Savo 4’03".
Havumetsissä pesivistä rastaslajeista, kulo- ja laulurastas esiintyvät metsojen soidinmailla. Laulurastas valitsee pesimäpiirikseen mieluiten kuusivaltaisen metsänreunaman. Muuttolintuna laulurastas saapuu Pohjolaan samaan aikaan, kun metsojen soidin on niin kutsutussa koppeloviikkovaiheessa. Heti saavuttuaan muutolta se aloittaa laulullaan ilmaista valtaamastaan reviiristä. Huhtikuun lopun varhaisina kevätaamuina laulurastas aloittaa taidokkaan laulunsa hyvin aikaisin aamuhämärässä. Kuitenkin jo ennen laulurastasta metsot ja punarinta ovat aloittaneet havumetsän aamun lintukonsertin. Kurki, teeri.
10 METSOKUKKOJEN SIIPIÄÄNIÄ SOITIMELLA 29.4.2010 klo 4.30, Pohjois-Savo 5’06".
Suurikokoisen ukkometson kohotessa lentoon sen siivistä lähtee erittäin voimakas, matala ääni (infraääni). Tyynen, tuulettoman sään vallitessa kyseessä oleva matala siipiääni kantautuu erittäin kauas, ellei äänen kantautumista estä korkea vaara tai mäen harjanne. On hyvin todennäköistä, että siipiääniä käyttäen koirasmetsot kutsuvat soidinpaikalle muita metsoja. On myöskin mahdollista, että koirasmetsot ilmaisevat soitimensa sijainnin kilometrien päässä sijaitsevalle toisen soitimen koiraille. Ajatus siitä, että koirasmetsot käyttäisivät siipiääniä kutsusignaalina saa tukea Lapissa tehdystä havainnosta. Itä-Lapissa, eräällä soidinpaikalla koirasmetso saapui aamuyöllä soidinpaikalle ja alkoi säännöllisen väliajoin hypähdellä päästäen voimakkaita siipiääniä. Tästä havainnosta on ääninäyte "Lapin kutsu - Napapiiriltä pohjoiseen vol 3"-julkaisulla (raita 6: Metson soidin kevätyössä). Myöskin on mahdollista, että koirasmetson voimakas siipiääni soidintilanteessa onkin tarkoitettu koppeloiden kutsumiseksi paikalle. Laulurastas, punarinta, teeri.
11 UKKOMETSOJEN RYHMÄSOIDIN 30.4.2010 klo 2.42, Pohjois-Savo 9’21".
Iltahämärässä soidinalueen puihin kokoontuneet homenokat viettävät yönsä puiden oksilla. Anivarhain ennen aamun valkenemista ne pudottautuvat maahan ja lähtevät jalkaisin hakeutumaan kohti soitimen keskustaa. Niiden laulu on alkanut verkkaisella näppäilyllä. Lintujen hiljalleen siirtyessä soidinalueelle näppäily on kiihtynyt yhtäjaksoiseksi nakutteluksi. Täällä paksun sammaleen ja varpujen peittämällä kumpareisella metsäaukiolla on soitimen ydin. Tämän tietäen linnut kokoontuvat ryhmäksi kumpareille kiihdyttäen samalla nakuttavaa ääntelyään. Ennen kuin laulurastas on vislannut aamun ensimmäisen säkeensä, metsot ovat löytäneet reviirinsä soitimen keskustassa, ja nyt ne ovat nakuttelun lomaan alkaneet hioa. Aamun edelleen valjetessa homenokkien ryhmäsoidin on täydessä käynnissä ja komeimmillaan. Punarinta, laulurastas.
12 KUTSUVIEN KOPPELOIDEN RYHMÄ 27.4.2010 klo 6.00, Pohjois-Savo 2’06".
Vapunaikaan metsojen soidin on edennyt huippuvaiheeseen. Varhaisina aamuina metsokukot kamppailevat kiihkeästi koppeloiden suosiosta. Koppelot ovat löytäneet sopivan pesäpaikan laajasta pälvestä lämpöiseltä etelärinteeltä, jossa routa on jo sulanut ja maa lämmennyt. Huippusoitimen aikaan koppelot liikkuvat jopa kymmeniä kilometrejä etsien metsäisestä maisemasta paikkoja, joihin metsokukot ovat kokoontuneet soimaan. Täällä koppelo valitsee parikseen komeimman soitimen johtajakukon. Äänitteellä kuullaan tyypillistä koppelokutsuääntä ryhmässä ja lisäksi harvoin kuuluvaa venytettyä, änähtävää äänityyppiä. Viherpeippo, teeri, punarinta, sepelkyyhky, peippo laulurastas, laulujoutsen.
13 PALOKÄRKI METSOJEN MAILLA 26.4.2010 klo 4.52, Pohjois-Savo 5’59".
Avaran havumetsän keskellä, korkean hongan kyljessä suuri, musta tikkalintu piirtyy itäisellä taivaanrannalla hehkuvaa sarastusta vasten. Palokärki on löytänyt korkealta männyn kyljestä tervasroson harmaannuttaman kohdan puusta, jota lintu käyttää rummutuksen kaikupohjana. Sivummalla harmaakylkisen kuusen oksalla suurisilmäinen punarinta viskelee ilmoille helmeileviä aamulaulun säkeitään. Kauempana korpilammen kevätjäälle kokoontuneet teerikukot temmeltävät soidinhurman vallassa. Sammaleen peittämällä metsänpohjalla laulavat metsokukot kiertelevät ja kaartelevat pyrstö viuhkana pystyssä. Punarinta, teeri, laulurastas, urpiainen, kurki, järripeippo, sepelkyyhky.
14 METSOKUKKOJEN TAISTELU KOPPELOIDEN SAAPUESSA 26.4.2011 klo 4.30, Pohjois-Savo 2’33".
Kevään sääolosuhteet määräävät pitkälle, mihin aikaan koppelot saapuvat soidinalueelle. Vuoden 2011 kevät oli lämmin ja aikainen, mistä syystä lumet sulivat nopeasti. Näin ollen koppelot pääsivät hyvissä ajoin etsimään sopivan pesäpaikan. Kun sopiva paikka pesälle oli löytynyt ja maahan saatu raaputeltua matala painanne munia varten sekä vielä pesä pehmustettua lehdillä, sammalilla ja saniaisten lehdillä, koppelot olivat valmiita lentämään soidinareenoille. Vuoden 2011 aikaisena keväänä koppelot saapuivat soidinalueille viikkoa normaalia aikaisemmin. Myöskin koirasmetsot olivat vaistonneet kevään aikaisuuden ja olivat valmiina h-hetken lähestyessä. Metsojen huippusoidin on käsillä silloin, kun metsokukot taistelevat soitimen johtajuudesta ja koppeloita saapuu soitimelle odottamaan parittelua. Äänitteellä homenokat ottavat mittaa toisistaan lyöden ja iskien siipipankalla niin, että metsä raikuu. Samaan aikaan koppelot ovat saapuneet soidinalueelle ja odottavat liikehtien ja kotkottaen vahvinta koirasmetsoa. Punarinta, kulorastas, kurki, laulurastas, kuovi, räkättirastas.
15 TEERIEN SOIDIN JA HYPPIVÄT METSOKUKOT 26.4.2010 klo 4.15, Pohjois-Savo 2’33".
Vapun tienoilla, tähtien ja kuun valaiseman yön vaihtuessa sarastuksen kirkkaudeksi, havumetsässä alkaa omaperäinen näytelmä, joka ei siedä ihmisen läsnäoloa. Hyppivät metsokukot valmistautuvat taistelemaan soitimelle saapuvien koppeloiden suosiosta. Samaan aikaan yöpakkasen raikastama tyyni kevätaamu antaa teeren soitimelle tyypillisen ominaispiirteensä. Pakkasen kovettama hangen pinta sekä tyyni, kuulas sää muodostavat olosuhteet, jolloin teerien kukerrus kuuluu kilometrien päähän. Metsäaukioille, järvien jäille tai avoimmille soille soitimelle kokoontuneiden teerikukkojen yhtäjaksoinen kiihkeä pulputus huipentuu sarastuksen hetkellä kohoten yhtenäiseksi äänimatoksi metsäisen maiseman ylle. Punarinta, laulurastas, hirvi.