01 TELKKÄ / MAISEMA Bucephala clangula 8.5.2001 klo 4.45, Kuopio Hirvilahti.
Kevätjärvien ensimmäisiin sulavesiin ilmaantuva telkkä sulostuttaa rantojen lintueloa terhakalla olemuksellaan. Telkkäparin soidinkisailuun kuuluumonia ääniä. Yksi kuuluvimmista on lentävän linnun siivistä lähtevä viheltävä ääni. Näytteessä telkkäpari roiskii vettä nousten välillä siivilleen ja aika-ajoin koirastelkkä narisee. Kevätaamussa kylpevän rannan lintukonsertti säestää telkkien soidinmenoja. Talitiainen, töyhtöhyyppä, käpytikka, kuovi, varis, teeri, räkättirastas, sepelkyyhky, käki, punakylkirastas, vihervarpunen, kalalokki, sinitiainen.

02 KUIKKA Gavia stellata. 10.7.2000 klo 4.55, Kaavi Niinivaara Niskalampi.
Avaran harjun kainalossa lepäävä kirkasvetinen järvi on kuikkaparin pesimätienoota.Sydänkesän aamun sarastuksessa huutelevan kuikan äänessä on jo häivähdys syksyn haikeutta. Peilityyni järvenpinta sekä rannan korkea mäntymetsä antavat kuikan äänelle jylhän soinnin. Pajulintu, harmaasieppo,harmaalokki.

03 PIKKULOKKI Larus minutus. 25.6.2001 klo 4.15,Rautalampi Rastunsuo Lintujärvi.
Pikkulokkiyhdyskunnan aamutoimia lintujärvellä sarastuksen säteiden valaistessa avaraa tienoota. Pikkulokin pesimäpiiriä ovat kaislaa ja ruokoa kasvavat rehevät ranta-alueet. Lajin tapaa usein pesivänä naurulokkikolonian läheisyydestä. Pikkulokin hyvä tuntomerkkion sen ääni, pistävä nenäsointinen "dääkkä", joka voi jatkua inttävänä sarjana. Naurulokki, keltasirkku.

04 TUKKAKOSKELO / MAISEMA Mergus serrator. 29.5.2002.klo 4.40, Karttula Hirvijärvi.
Kirkasvetiset ja karutjärvet ovat tukkakoskelon mieluisinta elinpiiriä. Näytteessä tukkakoskelonaaras aamulennolla pesimäjärven rannan yllä. Lentäessään lintu ääntelee käheästi "praa-praa". Rantametsän linnut kehystävät äänimaiseman laulullaan. Sirittäjä, pajulintu, mustarastas, teeri, lehtokerttu, peippo, kalalokki.

05 TAVI Anas crecca. 3.5.2001 klo 2.45, Kaavi Sivakkavaara.
Rauhalliselle metsälammelle asettuneen tavikoiraan kirkassointisia lyhyitä soidinvihellyksiä. Tämä pieni ja korea sorsalintu pesii kaiken tyyppisissä vesissä. Taustalla kevätyössä teerien suhauksia, mikä enteilee auringonnousua ja lintujen kiihkeää soidinta. Taivaanvuohi, rupikonna.

06 VIITASAMMAKKO Rana arvalis. 7.5.2002 klo 1.05, Rautalampi Rastunsuo Lintujärvi.
Jäidenlähdön jälkeen kevätöisin lintujärvillä ja matalilla kaislikkoisilla lahdilla voi kuulla mieleenpainuvan ääninäytelmän. Sadat jopa tuhannet viitasammakot ovat kokoontuneet kutemaan. Tienoon täyttää joka puolelta kuuluva pulputtava ääni. Liro.

07 HÄRKÄLINTU Podiceps grisegena. 9.5.2001 klo 22.55, Vesanto Sonkari Koivulahti.
Ruohikkoiseen järvenlahteen asettuneen härkälintuparin soidinhurmaa. Tyyntä järvenselkää pitkin näiden lintujen parkuva mekastus voi kuulua kilometrien päähän. Kaislikon katveessa kisailevat linnut päästelevät voimakkaiden huutojen väliin hiljaisempia "säk-säk" –ääniä. Viitasammakko, taivaanvuohi, kaulushaikara.

08 RANTASIPI Actitis hypoleucos. 4.6.2002 klo 2.00, Kuopio Kaislastenlahti.
Iloisen keveästi kilhakoiva rantasipin laulu kuuluu olennaisesti suomalaisen rantamaiseman tyyppiääniin alkukesällä. Tämän eloisa rantojen tunnelmanluoja, peilityyni järven pinta ja sarastuksen ensisäteet piirtävät maiseman jossa on hyvä levätä ja rentoutua. Äänitteessä rantasipipari lentää aivan vedenpintaa hipoen ja aika-ajoin linnut pysähtyvät kivelle helisevän laulun soidessa taukoamatta. Välillä kuuluu rantaveteen kutemaan nousseiden kalojen molskahduksia. Kalalokki, teeri, räkättirastas, harmaalokki, lehtokurppa, punakylkirastas, mustarastas.

09 LUHTAKANA Rallus aquaticus. 29.5.2001 klo 23.45, Pori Viasvesi.
Kevätkesän yön hämyssä lintujärven ruohostojen liepeillä retkeilevä lintuharrastaja saattaa kohdata eriskummallisen äänen. Ruohoston kätköistä kuuluu narahtelevaa tötsöttelyä, joka kiihtyy aika-ajoin porsaan kiljuntaa muistuttavaksi vinkunaksi. Ääni on niin omintakeinen ettei lajinmäärityksestä voi erehtyä. Lintu on rantakanoihin lukeutuva luhtakana. Äänityshetkellä ruohikossa äänteli kaksi lintua. Ruokokerttunen, Heinätavi, lapasorsa, rytikerttunen.

10 RUPIKONNA Bufo bufo. 20.5.1998 klo 23.50, Kaavi Niinivaara Niskalampi.
Toukokuussa, kun järvet ja lammetovat vapautuneet jäistä, voi aamuöisellä retkellä kulkeva luontoharrastaja törmätä outoon ääneen. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että kuiva narskuva ääni, joka tulee rantavedestä kuuluu kuteville sammakoille. Rupikonna valitsee kutupaikakseen rauhallisen lammen tai järvenlahden melko syvän rantaveden. Äänitteessä lammen toiselta puolta kuuluu toisten kutevien sammakoiden ääniä. Teeri.

11 MAISEMA 1 2.5.2000 klo 3.45, Kaavi Vaikkojoki Rakkinelammet.
Tulviva Vaikkojoki on nostanut vettä jokivarren niitylle. Läheiset pikkulammet ja tulvaveden peittämä niitty muodostavat hyvän levähdys- ja ruokailupaikan vesilinnuille ja kahlaajille. Tulvaniityn reunaman puista tipahtelee vettä kevätöisen sadekuuron jäljeltä. Kevään ensimmäiset lämpimät yöt ovat saaneet peltosammakot kutuvireeseen. Tavi, taivaanvuohi, jouhisorsa, metsäviklo, haapana, punarinta, laulurastas.

12 LAULUJOUTSEN Cygnus cygnus. 23.4.2000 klo 6.55, Kuopio Kaislastenlahti.
Huhtikuussa, jolloin järvien selät ovat vielä jäässä, on etelärannoilla jo sulaa vettä. Parvi muutolla olevia joutsenia on laskeutunut tällaiseen sulaveteen levähtämään ja ruokailemaan. Lintujen touhutessa vedessä kuulu porukasta hiljaista "puhetta". Välillä linnut valtaa soidinhurma, jolloin ne kisaillessaan läiskyttävät vettä ja mahtava soidinjoiku kiirii tienoolla. Taustalla rantametsän lintukonsertti. Västäräkki, pajusirkku, metsäkirvinen, punakylkirastas, räkättirastas, telkkä.

13 KALATIIRA Sterna hirundo. 17.7.2002 klo 5.20, Kaavi Syrjäjärvi.
Kalatiirojen ilmavan kevyttä lentoa pesimäluodon läheisyydessä. Tyynen veden yllä sulavalinjaisesti etenevät linnut toistelevat tiira -nimeään. Lintumaailmassa eletään loppukesän hetkiä jolloin kalatiirojen pitkä syysmuutto alkaa. Kuikka.

14 RUSKOSUOHAUKKA Circus aeruginosus. 25.4.1999 klo 5.05, Maaninka Lapinjärvi.
Lintujärvien laajat ruohikkorannat ovat ruskosuohaukan elinpiiriä. Äänitteessä kuullaan ruskosuohaukkanaaraan harvinaista kutsuääntä pesällä. Haukkanaaras kutsuu koirasta naukaisevin äänisarjoin. Koiras vastaa kutsuun korkealla kimeällä piipityksellä. Tätä ääntä näytteessä ei kuulla. Naurulokki, teeri, pajusirkku, varis, kuovi.

15 MAISEMA 2 25.6.2001 klo 2.30, Rautalampi Rastunsuo Lintujärvi.

16 HAAPANA Anas penelope. 26.4.2001 klo 3.40, Rautalampi Rastunsuo Lintujärvi.
Huhtikuun lopulla haapanan pesimäpiiriltä alkaa kuulua varsin omaperäisiäääniä. Haapanakoiras kuuluttaa reviiriään piiskan sivallusta muistuttavilla viuskahtavilla kauaskantoisilla äänillä. Lintujärven kevätöiset äänet säestävät soidinhuumassa ääntelevää koirashaapanaa. Kalalokki, viitasammakko, telkkä, kuovi, teeri, joutsen, heinäsorsa, tavi, silkkiuikku.

17 RASTASKERTTUNEN Acrocephalus arundinaceus. 16.6.2001 klo 1.20, Kuopio Lamperila.
Rehevän lammen korkeaan rantakaislikkoon asettunut rastaskerttunen laulupuuhissa. Laulaessaan lintu kiipeää kaislanvartta ylöspäin. Tämän yölaulajan esitys koostuu rohahtavista ja hauskasti vingahtavista säkeistä. Äänitteessä lintu kuuluttaa voimalliset säkeensä valoisaan kesäyöhön. Punakylkirastas, pajusirkku, räkättirastas, ruokokerttunen, kuovi.

18 KAULUSHAIKARA / MAISEMA Botaurus stellaris. 9.5.2001klo 22.45, Vesanto Sonkari Koivulahti.
Kaislikon kätköistä kuuluva kaulushaikaran mylväisyt voivat kuulua jopa viiden kilometrin päähän. Tämän"pulloonpuhaltajalinnun" ääni on niin erikoinen että, kerran äänen kuultuaan ei lajista voi erehtyä. Viitasammakko, peltosammakko, taivaanvuohi, härkälintu, liro, silkkiuikku, punakylkirastas, punasotka.

19 LAPASORSA / MAISEMA Anas clypeata. 27.4.2001 klo 4.00, Rautalampi Rastunsuo Lintujärvi.
Lapasorsan pesimäseutua ovat rehevät järvet ja lahdet. Äänitteessä lapasorsakoiras "tsötsöttelee" vaimeasti rannantuntumassa. Linnun taustalla heräävän lintujärven äänet täyttävät tienoon. Töyhtöhyyppä, viitasammakko, punakylkirastas, heinäsorsa, kuovi, haapana, punarinta, tavi, laulurastas, teeri, telkkä.

20 MAISEMA 3 27.4.2001 klo 4.35, Rautalampi Rastunsuo Lintujärvi.
Juuri ennen auringonnousua hämärässä tapahtuvan vesilintujen aamulennon ääniä usvaisella lintujärvellä. Äänitteessä lintujen lentäessä rantaviivan tuntumassa siipien suhina ja viuhina leikkaa ilmaa. Viitasammakoiden pulputus ja heräävän lintujärven äänet antavat tapahtumalle eloisan tunnelman. Punarinta, laulurastas, haapana, tavi, keltasirkku, kalalokki, heinäsorsa, teeri, naurulokki, lapasorsa.

21 PIKKUTYLLI Charadrius dubius. 28.5.2001 klo 2.30, Pori Viasvesi.
Laajat hietikkoiset myös lietteiset rannat tai muut niukkaa kasvillisuutta kasvavat kentät ovat tämän pienen kahlaajalinnun pesimäpiiriä. Kosintalennossa pikkutylli muuttaa jatkuvasti lentosuuntaa edeten hitain siiveniskuin ja samalla ruumistaan puolelta toiselle kallistellen. Näytteessä kuullaan pikkutyllipari soidinlennossa. Koiraslintu päästää lentäessään"briio-briio-briio" –huutoja. Välillä ääntely huipentuu kirkassointiseksi liverrykseksi. Taivaanvuohi, kehrääjä.

22 KALALOKKI Larus canus. 30.5.2001 klo 2.20, Merikarvia Prinssijärvi.
Järvi-Suomessa yleisenä pesivä kalalokki on yksi kevään kuuluttajista. Kevään ensimmäiset lokkien äänet taivaalla ilahduttavat aina lintujenhavainnoijaa. Äänitteessä kalalokin kiljaisuja sen kaarrellessa pesimäjärven yllä. Taustalla kevätyö ennen sarastusta on vielä hiljainen. Punakylkirastas.

23 MUSTAKURKKU-UIKKU Podiceps auritus. 30.5.2001 klo 4.05, Merikarvia Prinssijärvi.
Keväällä jäiden lähdettyä saapuu kotilammelleen harvalukuinen mustakurkku-uikku. Soistuneet lammet ja lahdet ovat tämän kauniin uikun pesimäpiiriä. Näytteessä kuullaan ensin pesivän parin reviirin puolustushuutoja, joiden jälkeen kuuluu livertävää soidinääntelyä, lopuksi lintujen kirmaillessa vedessä kuullaan uikuille ominaista siipiääntä. Peippo, pajulintu, teeri, punakylkirastas, sepelkyyhky, fasaani.

24 PAJUSIRKKU / MAISEMA Emberiza schoeniclus. 21.5.2000 klo 5.20, Maaninka Patalahti.
Maaliskuun lopulla ja huhtikuussa saapuvien pajusirkkujen mieluisinta pesimäpiiriä ovat pensoittuneet ja ruohikkoiset ranta-alueet. Tämä kirkkaasti sirkuttava mustapäinen lintu kuuluukin useimmiten rannan äänimaisemassa. Pajusirkulla on useita laulutapoja. Äänitteessä laulavan linnun lyhyesti sirahtava säe voi olla vaikea tunnistaa pajusirkuksi. Liro, taivaanvuohi, joutsen, pajulintu, ruokokerttunen, naakka, kaulushaikara.

25 NAURULOKKI Larus ridibundus 28.4.2002 klo 4.30, Siilinjärvi Keskimmäinen.
Kesäiseen järvimaisemaan erottamattomana naurulokin ääni ja linnun pirteä olemus. Äänitteessä pieni naurulokkiparvi ruuanetsintäpuuhissa rantaviivan tuntumassa. Hömötiainen, räkättirastas, punakylkirastas.

26 PIKKUHUITTI Porzana parva. 10.5.2002 klo 0.55, Varkaus Ruokojärvi.
Lintujärven ruohikon kätköihin asettuneen pikkuhuittikoiraan "soidinlaulua". Tämän lintuharvinaisuuden laulusarjat koostuvat hauskoista"kvak-kvak"-äännähdyksistä. Ääntelysarjan lopulla äänen sävelkorkeus laskee tahdin kiihtyessä. Viitasammakko,ruokokerttunen.

27 KAAKKURI Gavia stellata. 6.8.2002 klo 6.05, Kaavi Syrjävaara Kalaton.
Harvalukuinen kaakkuri suosii elinpiirinään soistuneita erämaalampia. Pesimälammelle asettuneet kaakkurit käyvät kalassa suuremmilla selkävesillä. Äänitteessä loppukesällä jo siivillään olevat kaakkurinpoikaset lentävät emojen seurassa pesimälammen yllä.

28 NOKIKANA Fulica atra. 28.4.2002 klo 7.30, Maaninka Kinnulanlahti.
Lintujärvien laajat ruohikkorannat ovat nokikanan elinpiiriä. Ruoko- ja kaislaviidakon kätköstä lintulöytyy parhaiten äänen perusteella. Ruohostosta kuuluva pehmeäsointinen tyytyttely kuuluu mitä todennäköisemmin nokikanalle. Linnulla on myös metallisointuisia erilaisia kirskahtavia ääniä. Näytteessä linnut ajavat toisiaan takaa kiihkeästi äännellen ja vettä roiskuttaen. Kyseessä on reviirikiista. Töyhtöhyyppä, kiuru, peippo, naurulokki, kuovi, pajusirkku.

29 HEINÄSORSA / MAISEMA Anas platyrhynchos. 26.4.2002 klo 3.45, Rauralampi Rastunsuo Lintujärvi.
Muuttomatkalla lintujärvelle laskeutuneiden heinäsorsien jutustelua. Kevätöisen lintujärven moninaiset äänet antavat maisemalle sävyjä. Viitasammakko, jänkäkurppa, taivaanvuohi, naurukokki, tavi, telkkä, laulujoutsen, kuovi, teeri, punarinta, lapasorsa.

30 MAISEMA 4 29.5.2002 klo 5.15, Karttula Hirvijärvi.
Alkukesän lintukonsertti saarien kirjavoiman järven rannalla.Rannan paikoin aukkoinen sekametsä antaa hyvän elinympäristörunsaalle lintulajistolle. Vihervarpunen, tukkakoskelo, teeri, sirittäjä, lehtokerttu, laulujoutsen, peippo, mustarastas, punakylkirastas.

www.fatbirder.com 10.10.02

Suomalaisen kirjeenvaihtajani (kiitokset Leif Saransalmelle, joka kiinnitti huomioni näihin äänitteisiin) mukaan Lauri Hallikainen on 39 v. luontoa ja ja sen luojaa rakastava mies. Lauri sokeutui asevelvollisuutensa aikana räjähdyksessä, joka melkein vaati hänen henkensä.

Vaimonsa avustamana hän tekee näitä äänityksiä Suomen erämaissa, suorastaan asuen äänityspaikoilla. Hänen projektinaan on äänittää kaikki Suomen linnut. On tietenkin itsestäänselvyys, että näkövammaisilla on herkempi kuulo. Arvioituani kanadalaisen Monty Binghamin äänitteen Canadian Birdsong, tiedän liiankin hyvin, että näkövammaiset havaitsevat herkemmin ympäristön äänien sävyjä, kuin me jotka emme joudu tällaisen haasten kanssa kamppailemaan. Olen aina ollut visuaalisesti orientoitunut ja minulle on aina ollut vaikeata tunnistaa lintuja äänen perusteella - aivan kuten minulle on mahdotonta soittaa mitään instrumenttia. Kuitenkin, arvostan hyvää musiikkia ja pystyn arvostamaan laadukasta äänitettä.

Uskallanpa sanoa, että näissä äänityksissä on jotakin aivan ainutlaatuisen hienoa. Vaikka Lauri vangitsee määrätyn lintulajin laulun, hän ei irrota sitä luonnollisesta ympäristöstään. Kuikan yhteyshuuto on niin puhdas ja tunnelmaa täynnä, että kertakaikkiaan koet äänityksen tapahtuneen juuri ennen aamun valkenemista, ihmisen häiritsemättä. Toisella raidalla taas rantasipin kutsun kirkkaus ei häiriinny muiden lintujen laulusta saati hyppivien kalojen loiskahduksista. Koskaan aikaisemmin minun korvillani ei sorsien ääntely ole kuulostanut kauniilta! Ehkä kaakatus kuulostaa kauniilta sen tähden, että sitä säestää sulkien sukimisen ja sammakoiden kurnutuksen vedelliset äänet. Melkeinpä uskon että minäkin pystyisin erottamaan sorsan toisesta pelkän ääntelyn perusteella.

Jos tällä CD:llä olisi maailmanlaajuinen jakelu ja markkinointi, uskon että, se kilpailisi taustamusiikkina valaanlaulun kanssa niiden ihmisten suosiosta, jotka haluavat kokea luontomaailman todellisen hengen ja sen tuottaman rauhan. Ihastuin siihen ja tulen soittamaan sitä usein työskennellessäni tietokoneellani varhaisina aamuina, jolloin musiikki enemmänkin tuntuisi häiritsevältä. Tämä CD on täynnään todellista laatua ja kauneutta.

Richard "Bo" Crombet
käännös Heta Meripaasi