Tällä julkaisulla kuullaan, kuinka vivahteikas luonnon sointi voi olla lehdoissa ja pensasmailla. Näissä luonnonympäristöissä pesii kaikkein taitavimmat laululinnut. Viitakerttunen ja sinirinta voidaan laskea asiantuntijoiden mukaan kaikkein taitavimpien matkijalaululintujen joukkoon koko maailmassa. Näiden lajien laulussa tavataan yksilöstä riippuen eroavaisuuksia, mitä tulee laulun sointiin ja taidokkuuteen. Myös kottarainen voidaan laskea taiturimaisten matkijalaululintujen joukkoon.
Äänitteen kokonaisuutta täydentävät kolmen suomalaisissa lehtimetsissä tavattavan tikkalajin soidinrummutukset. Lisäksi levyllä kuullaan useita lintulajeja, jotka ovat Suomessa lintuharvinaisuuksia esim. keltahemppo, mustaleppälintu, valkoselkätikka ja kultasirkku.
Tämän levyn kokoaminen on ollut haasteellinen, mutta hyvin mieluisa tehtävä. Muistoissa ovat lukuisat kevätaamut lintukonsertteineen ja varsinkin kesäyön hämärässä tuoksuvissa lehdoissa vietetyt hetket. Sydämellinen kiitos läheisille, ystäville, lintuharrastajille, retkioppaille, avustajille ja jokaiselle, joka on osallistunut tämän julkaisun valmistumiseen.
Kuopiossa 5.9.2006
Lauri Hallikainen
Äänittäjä / tuottaja
Raitojen kuvaukset ja taustalajit
01 KOTTARAINEN Sturnus vulgaris 1. 26.04.2006 klo 07.15 Korppoo, Rumar. 5'04". Kottaraisten pesinnän alku sijoittuu huhtikuuhun. Näihin aikoihin näiden taiturilaulajien säkeet ovat kaikkein rehevimmillään. Lounaissuomalaisen maatilan pihapiirissä tallennetussa äänimaisemassa kuullaan läheisen niityn lintujen ääniä sekä kauempaa kantautuvia merimaiseman ääniä. Peippo, kiuru, haahka, viherpeippo, teeri, silkkiuikku, keltasirkku, sinitiainen, räkättirastas, harmaalokki.
02 VALKOSELKÄTIKKA Dendrocopos leucotos 1. 11.05.2006 klo 05.00 Kuopio, Riistavesi. 2’50". Koskematon vanha koivumetsä, josta löytyy runsaasti lahopuuta, on valkoselkätikan pesimäympäristöä. Tällä Suomessa harvinaisella tikalla on tunnistettava lajityypillinen rummutussarja. Valkoselkätikan soidin ajoittuu maaliskuulle, mutta reviiriään puolustavien koirastikkojen rummutusta voi kuulla vielä kesäkuussakin. Äänitteellä kuullaan tikkakoiraan rummutusta vanhassa lehtimetsässä heleästi soivassa toukokuisessa aamussa. Peippo, punakylkirastas, varis, sepelkyyhky, laulujoutsen, puukiipijä, pajulintu, käpytikka, taivaanvuohi, räkättirastas.
03 VIITAKERTTUNEN Acrocephalus dumetorum. 31.05.2003 klo 01.00 Rantasalmi. 4’51". Pajua ja koivua kasvava rehevä viita on kesäyön hämärässä laulavan viitakerttusen tunnelmallinen elinpiiri. Viitakerttunen on maailmanlaajuisestikin ajatellen yksi kaikkein taitavimmista matkijalaululinnuista. Linnun laulu on sävyltään arvokkaan jalosointinen. Laji on helppo tunnistaa harkitun rauhallisesti toistuvista sävelaiheista. Lehtokurppa.
04 LEPPÄLINTU Phoenicurus phoenicurus JA UUTTUKYYHKY Columba oenas. 15.05.2005 klo 05.15 Liettua Kuurinkynnäs, Juodkrante. 5’10". Raikas toukokuun aamu heräävässä jalopuulehdossa. Leppälintu ja uuttukyyhky, jotka molemmat ovat kolopesijöitä, ovat löytäneet järeärunkoisista jalopuista sopivia luonnonkoloja pesiäkseen. Käki, mustarastas, tiltaltti, kottarainen, peippo, sepelkyyhky.
05 NAAKKA Corvus monedula. 24.04.2006 klo 05.45 Korppoo, Rumar. 2’39". Taajamien puistot ja puistomaiset metsät sekä vanhojen kartanoiden pihapiirit ovat naakkojen suosimia pesimäympäristöjä. Naakat tarvitsevat elinpiirilleen riittävästi sopivia koloja pesiäkseen. Keväällä pesimäkauden alussa linnut kokoontuvat äänekkäisiin potrettitapaamisiin keskustelemaan nokikkain. Äänitteellä linnut ovat kokoontuneet kylän liepeille pieneen lehtimetsikköön. Peippo, kiuru, teeri, haahka, talitiainen, västäräkki.
06 MUSTALEPPÄLINTU Phoenicurus ochruros. 16.05.2005 klo 04.50 Liettua Kuurinkynnäs, Juodkrante. 3’35". Suomessa mustaleppälintua tavataan harvalukuisena pääosin Lounais- ja Etelä-Suomen rannikoilla. Keski-Euroopassa laji pesii pensaikkomailla korkeiden kallioiden tai rakennusten tuntumassa. Sieltä käsin lintu on levittäytynyt pohjoista kohden. Laji on helppo tunnistaa laulun perusteella. Linnun laulun säkeet muistuttavat leppälinnun laulua, mutta ne ovat kaksiosaisia ja hieman rahisevia. Äänitteellä lintu laulaa aamuhämärässä rauhallisessa liettualaisessa kylässä koulun pihakoivussa. Varis, talitiainen, peippo, satakieli.
07 PYRSTÖTIAINEN Aegithalos caudatus. 26.03.2006 klo 09.15 Kuopio, Riistavesi. 2’08". Pyrstötiainen pesii harvalukuisina vanhoissa valoisissa lehtimetsissä. Lajin tapaa parhaiten syksyllä, jolloin linnut vaeltavat pienissä parvissa. Laji ei tunnetusti esitä varsinaista reviirilaulua, mutta keväisin lintujen pesimäpiiriltä voi kuulla sinitiaisen laulua muistuttavaa liverrystä. Tämän harvinaisen äänityypin lisäksi äänitteellä kuullaan lajille tyypillisiä tirskahtavia sekä kirkkaasti soivia piipittäviä kutsuääniä. Hömötiainen, käpytikka.
08 LEHTOPÖLLÖ Strix aluco. 14.04.2006 klo 04.50 Rautalampi. 2’08". Lehtopöllön soidin alkaa aikaisin sydäntalvella. Jo tammikuisina kuulaina pakkasöinä voi puistosta tai lehtimetsästä kuulla tämän pöllölajin huutoja. Myöskin tuoksuvassa kesäkuun yössä korviinsa voi saada lehtopöllön sykähdyttävän äänen. Tallenteessa pöllö huuteli lämpimänä huhtikuisena varhaisaamuna kirkonkylän puistossa.
09 KELTAHEMPPO Serinus serinus. 14.06.2003 klo 03.50 Kuopio. 3’24". Keltahemppo on Suomessa harvinaisuus, joka saa lintubongarit liikkeelle pitkienkin matkojen takaa. Merkille pantavaa on, että keltahemposta on tehty havainto niinkin pohjoisessa kuin käsivarren-Lapissa Kilpisjärvellä, jossa lintu oli esiintynyt laulavana koivulehdossa. Tämä laji havaitaan parhaiten juuri laulun perusteella. Laulu on sävyltään sen verran erikoinen, ettei sitä voi sotkea muihin lajeihin. Äänitteen alussa kuullaan linnulta puolilaulua, mutta myöhemmin lintu riehaantuu jatkuvaan yhtenäisenä säkeenä etenevään laulantaan. Pajulintu, punakylkirastas, punavarpunen, räkättirastas, peippo.
10 KUHANKEITTÄJÄ Oriolus oriolus. 27.06.2000 klo 03.30 Kuopio, Riistavesi. 2’51". Kuhankeittäjää tavataan pesivänä runsaimmin järvi-Suomen lehtevimmissä koivua kasvavissa rantalehdoissa. Lintu rakentaa riippuvan pesän korkealle koivun lehvästön suojaan. Tämä eksoottinen sitruunankeltainen lintu on saanut suomenkielisen nimensä ääntelynsä mukaisesti. Lehtokerttu, räkättirastas, järripeippo, peippo, pajulintu.
11 PIKKUSIEPPO Ficedula parva. 24.05.2006 klo 05.55 Kuopio, Vuorilampi. 4’12". Heleä-äänistä pikkusieppoa tavataan harvalukuisena vanhaa lehtisekametsää kasvavissa aarnilehdoissa. Touko-kesäkuun vaihteen tienoilla, jolloin lintu saapuu pesimäympäristöönsä, laji havaitaan sen erikoisen laulun perusteella. Äänitteellä lintua säestää yöllisen sateen jäljiltä puista tipahtelevat vesipisarat. Punakylkirastas, talitiainen, peippo, hömötiainen, vihervarpunen, hippiäinen.
12 PIKKUTIKKA Dendrocopos minor. 11.05.2006 klo 06.00 Kuopio, Riistavesi. 3’03". Noin varpusenkokoinen pikkutikka pesii harvalukuisina luonnontilaisissa rantalehdoissa sekä pellonreunaryteiköissä, joista löytyy lahoavia lehtipuita. Äänitteellä pikkutikkakoiras rummuttaa niitynreunan vanhassa järeässä haavassa. Punakylkirastas, metsäkirvinen, laulujoutsen, peippo, kuovi, pajulintu, sinitiainen.
13 SATAKIELI Luscinia luscinia. 20.06.1999 klo 03.40 Köyliö, Kirkkosaari. 3’24". Tuoksuvassa lehdossa viipyvä kesäyön hämärä ja satakielen sointuisa laulu ovat kenelle tahansa kokemisen ja tavoittelemisen arvoisia elämyksiä. Meillä Etelä- ja Keski-Suomen lehdoissa esiintyvä satakieli on taidoiltaan monipuolisempi laulaja kuin Skandinaviassa harvinaisena havaittu etelänsatakieli. Punakylkirastas, räkättirastas.
14 HEMPPO Carduelis cannabina. 26.04.2000 klo 06.55 Korppoo, Rumar. 1’48". Väljä ja avoin niittymaisema, josta löytyy joutomaa-alueita katajapensaikkoineen ja rikkaruohostoineen, on hempolle sopivaa pesimäympäristöä. Kuuluvalta paikalta pensaanlatvasta hemppokoiras päästää ilmoille mitä moninaisimman säkeiden tulvan. Laulu on tavallisesti sävyltään karheaa, mutta usein lajilta kuulee hyvin musikaalisia vihellyksiä ja viserryksiä. Teeri, peippo, korppi.
15 ISOLEPINKÄINEN Lanius excubitor. 03.07.2005 klo 06.30 Kaavi, Kortteinen. 2’12". Isolepinkäinen on Suomessa harvalukuinen pesimälaji. Etelä-Suomessa lintua havaitaan pesivänä vain satunnaisesti. Isolepinkäinen eli lapinharakka viihtyy parhaiten puoliavoimessa maastossa, jossa on helppo saalistaa pikkujyrsijöitä. Myöskin pesimäympäristö sijoittuu esim. suonlaitarämeelle tai hakkuuaukiolle. Äänitteellä kuullaan lentopoikasten ääntelyä hakkuuaukion pensaikossa. Tallenteen alussa kuuluu taustalta emolinnun lajityypillistä ääntä. Talitiainen.
16 KELTASIRKKU Emberiza citrinella JA PENSASKERTTU Sylvia communis. 06.06.1998 klo 08.15 Siilinjärvi, Aappola. 4’37". Suomessa levinneisyytensä äärirajoilla pesivää kultasirkkua tavataan yhä harvemmin lajin vanhoilla pesimäpaikoilla. Linnun elinympäristö on kosteapohjaisilla pensaikkoisilla niityillä esim. vesijättömailla tai vastaavilla paikoilla. Lajinimi, kultasirkku, on osuva, koska linnun laulu on sävyltään jalo ja kullankimalteinen. Lisäksi koiraslinnun vatsa on hohtavan puhtaan keltainen. Tallenteessa komea koiraskultasirkku laulaa keskustelunomaisesti pensaskertun kanssa. Ruokokerttunen, taivaanvuohi, pajulintu, pensastasku.
17 HARMAAPÄÄTIKKA Picus canus 1. 27.04.2006 klo 07.00 Korppoo, Rumar. 1’49". Soidinrummutuksen lisäksi harmaapäätikka kuuluttaa reviiriään kauaskantavilla soidinhuutosarjoillaan. Nämä soidinhuudot tikkakoiras esittää useimmiten paikasta, josta on hyvä kuuluvuus ympäristöön esim. korkean puun latvaosasta. Tallenteella tikkakoiras ääntelee linnunlauluun heräävässä huhtikuisessa aamussa. Punarinta, tiltaltti, peippo, haahka, peukaloinen, sepelkyyhky.
18 LEHTOKERTTU Sylvia borin. 01.06.2003 klo 04.30 Rantasalmi. 3’14". Pellonreunan lehteen puhkeavasta lehdosta kuuluu soljuvan vuolaana etenevää kaunissointuista laulua. Kyseessä on melkoisella varmuudella pesimäpiirilleen saapunut lehtokerttu. Tämä reipas laulaja viihtyy myös puutarhojen lehtevillä pensasmailla. Pajulintu, räkättirastas, kottarainen, punavarpunen, sepelkyyhky, käki, peippo.
19 LEHTOKURPPA Scolopax rusticola JA KÄKI Cuculus canorus. 31.08.2000 klo 00.30 Maaninka. 2’43". Kesäyön hämärässä kuuluu taivaalta teräviä tiksauksia sekä outoa sammakon kurnutusta muistuttavaa ääntä. Kyseessä on soidinlennolla oleva lehtokurppa. Ääni on niin omaperäinen, ettei linnun määrittäminen lajilleen tuota ongelmia. Tallenteella kolme lehtokurppayksilöä ohittaa äänityspaikan käen ja muiden kesäyön lintujen elävöittäessä äänimaisemaa. Punakylkirastas, laulurastas.
20 VALKOSELKÄTIKKA Dendrocopos leucotos 2. 26.03.2006 klo 09.30 Kuopio, Riistavesi. 2’34". Luminen koivumetsä maaliskuussa. Näihin aikoihin käydään tikkametsissä äänekkäitä reviirin puolustuskiistoja. Äänitteellä kuullaan valkoselkätikan sointuisaa kutsuääntä, joka kiihtyy varoituksenomaiseksi linnun havaitessa muiden tikkojen epäilyttävän läsnäolon. Hömötiainen, talitiainen, käpytikka.
21 SINIRINTA Luscinia svecica. 22.05.2004 klo 03.10 Savukoski, Värriö. 5’15". Sinirinta pesii yleisesti Tunturi-Lapissa puronvarsien ja suonlaitojen koivua ja pajua kasvavissa pensaikoissa. Tämä laulutaituri pesii harvakseltaan myös Metsä-Lapin puolella. Äänite on tehty Metsä-Lapissa toukokuun lopun valoisassa aamuyössä. Kaunis koiraslintu oli asettunut reviirilleen järven läheisyyteen pajua ja koivuviitaa kasvavaan puronotkelmaan. Pajulintu, laulurastas, liro, teeri, pikkukuovi, punakylkirastas, taivaanvuohi.
22 HARMAAPÄÄTIKKA Picus canus 2. 27.04.2006 klo 06.30 Korppoo, Rumar. 4’39". Kevään saapuessa alkaa Etelä-Suomen vanhoissa lehtisekametsissä kuulua harmaapäätikan rummutusta. Tämä kookas tikkalaji suosii elinpiirinään erityisesti vanhoja haapalehtoja. Harmaapäätikan rummutus on hyvin nopeaiskuinen ja kuuluva kantaen tuulioloista riippuen jopa puolen kilometrin päähän. Mustarastas, punarinta, haahka, korppi, kurki, töyhtötiainen, peippo, viherpeippo, rautiainen, hippiäinen, sepelkyyhky.
23 KOTTARAINEN Sturnus vulgaris 2. 02.05.2004 klo 05.50 Kristiina, Skaftung. 4’09". Laulutaituri, kottarainen on aito pönttölintu, mutta pesii mielellään myös luonnonkoloissa, mikäli niitä on tarjolla. Puistomaisen lehdon kätköistä kuuluva outo ja merkillinen linnunääni on melkoisella varmuudella kottaraisen aikaansaama matkintaääni. Tallenteella pihakoivussa laulava lintu matkii mm. punavarpusta, kalalokkia ja kuovia. Kalalokki, laulujoutsen, sinitiainen.